Liikenne

Uusilahti 18.02.2004 - Huonoja autoilijoita kaupunki täynnä
Tekniikan Maailma 2/04 - Hallitsetko muiden varoittamisen?
Mielipiteitä liikenteestä Osa 1. - 04.03.2004
Juttua liikenteestä - 05.03.2004
MTV3 Ihana aamu - "Heli vaaranen show". 23.03.2004
Uusilahti 07.04.2004 - Bruttokansantuote vaatii uhrinsa
ESS 13.04.2004 - Terve ikäkuski ei ole riski liikenteessä
Seutuviikko 28.04.2004 - Asiaa handsfreestä
Juttua liikenteestä - 09.05.2004
Juttua liikenteestä - 25.06.2004
TM 11/04 - Suomalainen liikennekulttuuri, osa 2 - 17.07.2004
ESS 19.12.2004 - Älä vaihda lyhyille valoille liian nopeasti
ESS 25.02.2005 - Matti Korjula: Nopeusrajoitukset ovat usein liian tiukkoja


Liikenne lehdissä - 21.02.2004

Uusi Lahti 18.2.2004 - Huonoja autoilijoita kaupunki täynnä"

"Vilkun käyttö on ainainen ongelma. Sitä ei käytetä tai käytetään vasta siinä vaiheessa, kun rattia jo käännetään"

"Liian kova vauhti on pahempi asia kuin liian hiljainen vauhti. Tästä huolimatta keskustan liikennettä jumiuttavat ne matelijat, jotka parkkiruutua etsiessään tai muuten vain ajavat alinopeutta."

"Vauhtia ja sähäkkyyttä pitäisi olla myös liikennevaloissa. Kun punainen vaihtuu keltaisen kautta vihreäksi, silloin on mieluummin lähdettävä niin, että nastat ulisevat. Näin risteyksen välityskapasiteetti vihreän valon aikana on mahdollisimman hyvä. Ei sitä ykkösvaihdetta vasta sitten ruveta etsimään, kun vihreä jo syttyy."



Liikenne lehdissä - 04.03.2004

2/04 Tekniikan maailmassa oli varsin hyvä artikkeli varoituskolmion, seisontavalojen ja hätävilkkujen käytöstä kun joudutaan pysäköimään vaaralliseen paikkaan. Ohessa muutama tärkeä seikka.

  • Varoituskolmio on pakollinen varuste kaikissa ajoneuvoissa, joiden kokonaismassa ylittää 500kg
  • Varoituskolmiota ei tarvitse käyttää taajamassa.
  • Taajaman ulkopuolella kolmiota pitää käyttää, jos ajoneuvo on osittain tai kokonaan ajoradalla ja paikka on sellainen, että se voi riittämättömän näkyvyyden vuoksi tai muusta syystä olla vaarana liikenteelle.
  • Jos varoituskolmio ja ajoneuvo on nähtävissä samanaikaisesti, kolmio on asetettu liian lähelle.
  • Seisontavalojen käyttö on sidottu yksinomaan huonontuneeseen näkyvyyteen, jonka saa aikaan pimeys, hämärä tai jokin muu näihin rinnastettava, näkyvyyttä heikentävä asia.
  • Jos paikalla on sellainen katuvalaistus, että ajoneuvon voi selvästi havaita riittävän etäältä, seisontavaloja ei tarvita.
  • Hätävilkut ovat sallittuja tilanteessa, jossa ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle.
  • Laki ei salli hätävilkkujen käyttöä hinaustilanteessa eikä liikkuvassa ajoneuvossa yleensäkään.
  • Lähi- tai kaukovaloja ei pidä kytkeä päälle, jos tarkoituksena on hätävilkuilla varoittaa vastakkaisesta suunnasta tulevaa liikennettä edessä olevasta poikkeuksellisesta tilanteesta.


Mielipiteitä liikenteestä Osa 1. - 04.03.2004

Aloitetaan nyt tällä tavanomaisella jutulla eli vilkun käytöllä. Tuntuu olevan joillekin mahdoton yhtälö kääntää viiksestä ennen kääntymistä. Useimmiten se kyllä menee vahingossa siinä samalla kun kääntää sitä pyöreää rinkulaa nenän edessä. Ryhmittäytyessä kääntyvienkaistalle vilkkua harvoin käytetään vaan se laitetaan päälle juuri ennen kääntymistä risteävälle tielle. Kaistaa vaihdettaessa sitä kuitenkin yleensä käytetään vaikka tosin yleensä liian myöhään. No ei kai se ryhmittäytyminen sitten ole kaistan vaihtoa?

Sama sarjaa liikenneympyrässä eli kiertoliittymässä, vai mikä lieneekään. Liikenneympyrässähän pitäisi käyttää vilkkua poistuttaessa liittymästä, eikö totta. Mielestäni tämä toimii aika hyvin, mutta joskus näkee myös niitä jotka vilkuttelee minne sattuu. Eli kun tullaan ympyrään niin vilkutetaan oikealle (hyvä, jos kääntyy heti ensimmäisestä haarasta) tai jopa vasemmalle ja sitten ajetaan ilman vilkkua pois liittymästä.

Onhan noita, kerran ajoin kaksikaistaista liikenneympyrää oikean puoleisella kaistalla ja olin kääntymässä littymästä pois, tielle jossa jatkuu kaksi kaistaa samaan suuntaan, eli molemmilta kaistoilta voi kääntyä pois omille kaistoilleen. Sisimmäistä kaistaa tuleva auto sitten vaan kääntyi mitään ajattelematta ympyrästä oikean puoleiselle kaistalle, eli samalle johon olin juuri kääntymässä (fiksua?), no ei sentään tullut kylkeen mutta läheltä piti.

Jotkut harrastaa samaa tapaa moottoritiellä. Eli ohitetaan juuri ennen ramppia ja kurvataan puskuria hipoen nokan edestä rampille ja ruvetaan hijentämään. No eihän sitä kaasua tietenkään voi laskea ennen ramppia kun on vanhan "Tanen" viimeinkin saanut kiihdytettyä huippunopeuksiin.

Välillä ihmetyttää parkkeerausjärjestelyt kadun varsilla. Auton ja keskiviivan väliinhän pitäisi ainakin taajaman ulkopuolella jäädä jokin tietty välimatka, eikö? Joillakin kaduilla taas sallitaan pysäköinti niin, että esimerkiksi rekan voi pysäköidä suoraan toisen ajokaistan päälle, jolloin se peittää puolet tiestä. Tätä kun jatketaan muutaman sadan metrin verran niin katu onkin käytännössä yksikaistainen. Aika hullua touhua kääntyä risteävältä tieltä kun ei ensiksikään näe tielle yhtään kun autot peittävät näkyvyyden.

Tässä kaikki tällä kertaa, tulipahan taas viilattua pilkkua...



Juttua liikenteestä - 05.03.2004

Haluaakohan jotkut jalankulkijat päästä väkisin hengestään?

Muistan kun joku oli kirjoittanut vuosi takaperin lehteen yleisönosastolle että hidastelee tahallaan suojatiellä jotta autot hiljentäisivät suojatien kohdalla vauhtiaan. En väitä että olisi pahasta hieman tiputtaa nopeutta suojatien kohdalla jos läheisyydessä liikkuu jalankulkijoita, mutta onkohan tämä nyt oikea tapa toteuttaa asiaa, madella suojatiellä kun auto ajaa kohti. No omapahan on terveytensä.

Yhtenä iltana ajoin pimeällä suoraa tietä jonka yli kulki suojatie, vastaan tuli auto ja tien oikeassa laidassa kävelytiellä meni jalankulkija. Juuri kun vastaantulevan auton valot "sokaisi" sopivasti ettei jalankulkijaa ja suojatietä kunnolla näkynyt, päätti täti tietysti hypätä tielle ja madella kuin etana. No ei siinä mitään, jarrutin ja täti mateli ajokaistan yli. Mutta jos olisi ollut liukkaampi keli olisi täti varmaan saanut maistaa puskuria. Mikäli jalankulkija olisi ollut jotenkin liikuntarajoitteinen olisi hän varmaan osannut odottaa että auto ajaa ensin ohi ja sitten kävellyt tiestä yli kun ajorata on vapaa.

Taitaa joillakin olla hieman suuri luottamus autoihin ja kuljettajiin, kun olettaa että auto pysähtyy sormia napsauttamalla.

Kiitos.



MTV3 Ihana aamu - "Heli vaaranen show". 23.03.2004

Millainen kuva sinulle kaahareista muodostui tänä aikana (4 vuoden tutkimus)?

"No mun oli hyvin vaikea tehdä sellaista tyyppiä, typologiaa, koska tota se on enemmänkin se hetki joka ohjaa tilannetta ei hänen persoonansa tai tota tällänen henkilö kuvansa. Hetki, tilanne, yhteys jopa talouden heilahtelut vaikuttavat siihen, uuden tekniikan tulo, viikonaika tai sitten vuodenaika, kevät on sellaista kiihkeää aikaa, he puhuvat kevään huumasta ja perjantai-illan huumasta ja tällanen henkilö saattaa taas arkielämässä olla erittäin vastuullinen työntekijä, hyvä kaveri, hyvä yhteisön jäsen. Nää hetket johtaa niitä tilanteita teillä".

Mitä kaahaamisesta haetaan?

"No siitä haetaan kiksejä. Se on kuulemma tällainen huumin adrenaliini purkaus, nautinto mitä voi saada selvinpäin. Jotkut sanovat että se on jopa parempaa kuin tytöt ja jotkut sanovat et ei nyt ihan mutta melkein".

Tavallaan sillä (kaahaaminen) haetaan elämyksiä, muistaja?

"Niin se on ryhmätoimintaa samalla. Se tehdään toisen kanssa tai sillä tavalla se jaetaan että tästä kokemuksesta voi kertoa muille. Se jaetaan, se on sosiaalinen tapahtuma".

Mitä asialle (kaahaaminen) voidaan tehdä?

"Minusta nää nuoret miehet erityisesti jos he ovat toimettomia niin ovat tällaisessa riskitilanteessa. Eli mä pitäsin hirveän tärkeänä nuorten työllistämistä. Lauantai-illat rauhoittuisivat kovasti jos esimerkiksi sunnuntai aamuna olis kans töitä ja jos vois ajatella näin konkreettisesti et kaikenlainen palvelutyö mikä nyt on kielletty siis sunnuntai aukioloajat kaupoissa ja muuta et jos nuorille vois antaa paljon tällaistä työtä niin tota kyllä se rauhottais sitä lauantai-illan tekemistä. Ja siis tässä iässä nuorilla on niin paljon energiaa, voimaa, tahtoa vaikuttaa omaan elämäänsä, niin meidän pitäis nähdä tämä ja antaa sitä työtä ja tekemistä ja mahdollisuuksia omaan vaurastumiseen, elämän suunnitteluun. Se tulee usein sieltä yhteiskunnan ja talouden kautta".

Elämän sisältöä toisin sanoen?

"Niin elämän sisältöä heillä on hyvin paljon, he elävät rikasta elämää tämän oman alakulttuurinsa kautta, mutta tätä valtavaa voima potentiaalia vois ohjata myöskin työhön esimerkiksi tai harrastuksiin".

Innolla jäämme odottamaan mitä väitöskirjasta löytyy...


Kommentti:
  • Joopa joo, kaupat auki sunnuntaiksi niin liikenneturvallisuus paranee...
  • Mistäköhän niitä työpaikkoja sitten annetaan?
  • Pitäisikö nuorten tehdä kuusi tai seitsemän päivää viikossa töitä että kaaharit vähenisivät?

Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu seitsemäksi meen, sen kaiken teen mä siksi vain....



Liikenne lehdissä - 21.02.2004
Uusi Lahti 7.4.2004 - Bruttokansantuote vaatii uhrinsa

Jälleen varsin hyvä juttu liikenteestä. Kannattaa lukea.



Liikenne lehdissä - 21.02.2004
ESS 13.4.2004 - Terve ikäkuski ei ole riski liikenteessä
ESS 13.4.2004 - Viisas tietää koska on aika lopettaa
  • Niin ne ajat muuttuu, ennen kolaroitiin kun valoja pidettiin päällä ja nyt kun niitä ei pidetä?
  • Mitenköhän ihmiset sokaistuivat päivällä toisten valoista? Pimeällä se nyt ei ole mikään ihme.
  • "Päiväkäyttö turhaa" - Montakohan autoa ja etenkin moottoripyörää jäisi huomaamatta jos valoja ei käytettäisi päivällä? Mitenköhän ikäautoilijoiden onnettomuustilastojen kävisi, etenkin risteyksissä?
  • "Väärinajajat" - Mielenkiintoinen määritelmä. Ei minua ainakaan kiinnosta jos joku kuluttaa renkaitaan, jokainnen laittaa rahansa sinne mihin tykkää. Toinen tykkää ostaa renkaita toinen taas jotain muuta.


Liikenne lehdissä - 28.04.2004
Seutuviikko 28.04.2004 - Asiaa handsfreestä.
  • Minusta itse puhelimeen puhuminen on vaarallisempaa kuin se että sitä pidetään kädessä. "Aktiivinen" keskustelu vie ajatukset pois liikenteestä ja huomiokyky/reagointi heikkenee. Jos tarkoitus olisi parantaa turvallisuutta, pitäisi puhelimeen puhuminen kieltää kokonaisuudessaan. Toisaalta jos näin kävisi pitäisi kieltää myös monta muuta asiaa, joten koko laissa ei ole järjen hiventä, ainoa hyötyjä on poliisin kassakone.
  • Kaupungissa on tietysti hyvä jos on se toinen käsi vapaana kun vaihtaa vaihteita sun muuta, mutta jos joku rekkakuski pitää puhelinta kädessä kun ajaa 300km suoraa tietä niin se nyt on ihan sama mitä sillä toisella kädellä tekee :) Kuinka moni ei osaa ajaa niin että ei puristaisi kahdella kädellä rystyset punaisena rattia?
  • Onko jollain muuten heittää faktaa "pöytään" siitä että joku onnettomuus olisi nimenomaan johtunut siitä että kuljettajalla oli puhelin kädessä. Eli puhelimen kädessä/korvalla pitäminen olisi johtanut onnettomuuteen eikä itse siihen puhuminen?
  • Jos haluaa kesken matkan puhua puhelimeen ja ei varmasti halua saada sakkoja niin on tietysti hyvä pysähtyä jonnekin turvalliseen paikkaan, jossa ei aiheuta onnettomuusriskiä. Kaikilla ei vain näissä tilanteissa raksuta tarpeeksi. Kerrankin kuljettaja oli pysäyttänyt autonsa leveäkaistatien kaistalle ja puhui tyytyväisenä puhelimeen! Sen nyt jokainen tietää että ruuhka-aikana siinä syntyy "tilanteita".


Juttua liikenteestä - 09.05.2004

Jos tielle rakennettu "seinä" parantaa turvallisuutta, niin kokeillaanko samaa vaikka moottoritielle? Samallahan voitaisiin nostaa nopeusrajoitus vaikka 160km/h...

Ajatus vissiin oli parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta. Voihan se puolella parantua jos tiestä poistetaan puolet. Tämän voi varmaan rinnastaa nopeusrajoitusten laskuun - kun auton nopeus on 0km/h ei tapahdu onnettomuuksia, koko tien poistamisella päästäisiin samaan lopputulokseen?

Mitäköhän seuraavaksi keksitään, hidastetöyssyt jo on ja jossakin on jopa hidastemonttuja! Ehdotuksia? Mitenköhän olisi vaikkapa vesieste, häikäisevä valo, öljytty tie, puomit tai yhdistetty liikenneympyrä autoille ja kevyelleliikenteelle.



Juttua liikenteestä - 25.06.2004

Tiedätte varmaan kaistojen levennykset jotka on tehty sitä varten että kun kaistalta käännytään vasemmalle - pääsee oikealta ohittamaan kääntyvän ajoneuvon. Ihmettelen vain että miksiköhän siitä oikealta on niin hirveän vaikea koukata ohitse? Muutaman kerran on tullut "tilannetta" kun kääntyvän takana oleva "heittää jarrua kehiin" eikä ohita kääntyvää, seuraava ei tietenkään uskalla lähteä enää ohittamaan toista autoa koska se voikin koukata eteen. Eli koko jonon on pysähdyttävä ja vauhtia saattaa olla 100km/h. Jonon perällä sitten vedetään paniikkijarrutuksia... hep



Liikenne lehdissä - 28.04.2004

TM 11/04 - Postilaatikko/ suomalainen liikennekulttuuri, osa 2.

Muutama poiminta tekstistä:

1. Ajat moottoritien ohituskaistalla 100km/h rajoitus alueella reilua satasta, oikealla kaistalla olevia hitaampia ohittaen. Perääsi liimaantuu jokin ylinopeudella liikenteessä sooloileva ohittaja, jonka auton nykyaikainen jarrujärjestelmä suostuu jostain syystä toimimaan vasta aivan lähellä autoasi. Tämän jälkeen auto ajaa lähietäisyydellä, mahdollisesti vilkuttaen "keskieurooppalaiseen" tyyliin valoja, hermostuneesti, kuin olisi päästävä heti ohi. Malttia on pariksi sekunniksi ja kykyä ajatella asioita eteenpäin parikymmentä metriä.

Aikaa tällä hätäisellä, yleensä herralla, ei ole odottaa saati sitten käsittää, että liikenteessä ollaan yhdessä, ja että edellä ajava saa ohittaa sääntöjen mukaan ohituksensa loppuun ilman paniikin omaista ja liikennettä lisää vaarantavaa vetäisyä oikealle kaistalle ohitettavien sekaan. Aniharvoin moottoritiellä ohituskaistalla ajavat jäävät ohituksen jälkeen ohituskaistalle, paljon enemmän on esimerkiksi niitä todella huippuvaarallisia autoilijoita, jotka ihan oikeasti luulevat, että U-käännös moottoritiellä on sallittu.

Kommentti: En kannata perässä roikkumista tai muuta säheltämistä, mutta itseäni on aina ihmetyttänyt, että miksi ihmeessä pitää ohittaa edellä ajava jos kuitenkin ajaa vain parikilometriätunnissa lujempaa kuin edellä ajava? Luultavasti kirjoittaja on juuri tällainen ohittaja. Eli jono kulkee 97.5km/h ja ohittajalle se ei riitä vaan hänen täytyy päästä väkisin edellä ajavan/jonon ohi, että pääsee ajamaan sitä tasan 100km/h vauhtia mutta ei uskalla ylittää nopeusrajoitusta ohituksen ajaksi kuin ehkä 1km/h (reilua satasta) , joka sekin lipsahtaa vahingossa. Kauanko kestää ohittaa esim. kolme autoa jos ajaa 3km/h niitä lujempaa? ~2min? Sinä aikana saattaa rakentaa jo ihan mukavan tuntuisen ruuhkan!

2. Ajat 80km/h alueella reilua kahdeksaakymppiä. Perääsi ilmaantuu nopeasti lähestyen kuljettaja, jolla on pakon omainen tarve päästä heti ohi. Kun ohituspaikkaa ei löydy heti, kuljettaja hermostuu ja alkaa ajaa lähempänä ja kenties poukkoilee puolelta toiselle, ikään kuin viestittäen, että edellä ajavan pitäisi väistää pientareelle.

Pientareelle väistäminen ei ole Suomessa sallittua eikä yleensä edes mahdollista, eikä pientareita ole tehty ajettaviksi. Kun hän lopulta päässee ohittamaan, se tapahtuu aggressiivisesti moottoria syöksyttäen ja ohitettavan läheltä liipaten, vielä liian läheltä takaisin eteen koukaten, Kenties jarruvalomerkeillä vielä viestitetään, että ohitettava on idiootti, vaikka asia on mitä olmeisimmin päinvastoin.

Kommentti: En kommentoi nyt kyseistä kirjoitusta vaan yleisesti asiaa mitä myös ihmettelen. Eli miksi ihmeessä pitää ajaa melkein keskiviivan päällä kun takaa tuleva saattaisi haluta ohittaa? Näin ohituksesta tehdään paljon vaarallisempaa, kuin että ajettaisiin enemmän oikealla puolella lähellä piennarviivaa. Oikealla ajaessa takaa tuleva näkisi paremmin koska on hyvä ohittaa ja samalla ohittajalle jäisi enemmän tilaa tehdä ohitus, jolloin ei tarvitse ajaa vastaantulevien pientareella ohituksen ajan kun haluaa välttää kylkikosketuksen ohitettavaan autoon.

Kuulukohan kyseinen kirjoittaja näihin keskiviivankuluttajiin kun ohittajat liippaa niin läheltä? Ja tottakai sitä moottoria "syöksytetään", harva haluaa jäädä vastaantulevien kaistalle pitkäksi aikaa ajelemaan "terveisiä". Saattaa olla hyvin epäterveellistä.

3. Käännyt taajamassa 50km/h nopeusrajoituksen alueella kolmion takaa päätielle. Ennen kääntymistä olet varmistunut, että etäällä päätiellä tuleva auto on riittävän etäällä, nopeusrajoitus huomioon ottaen. Kuitenkin, kun ryhdyt kiihdyttämään rauhallisesti, kuten taajamassa kuuluukin tehdä, jos haluaa ottaa vielä huomioon jalankulkijat ja muun kevyenliikenteen, perässä tuleva autoilija onkin yhtäkkiä kiinni puskurissasi. Mahdollisesti siksi, että ajoi selvästi suurempaa nopeutta kuin taajamassa on sallittua tai siksi, että harmistui, kun joku toinenkin liikkui tiellä ja vielä edellä.

Kommentti: OK, taajamassa pitää ottaa huomioon pyöräilijät ym. jos käännyttäessä ylittää päätiellä suojatien. Yleensä ne on ylitetty heti risteyksestä lähdettyä, jonka jälkeen voi kyllä kiihdyttää ihan normaalisti.

Taajaman ulkopuolella "törmää" usein sellaisiin kuljettajiin joiden on väkisin päästävä päätielle käännyttäessä päätietä kulkevan ajoneuvon eteen (vaikka tie olisi sen jälkeen tyhjä), mutta sitten kiihdyttää erittäin hitaasti ja aiheuttaa vaaratilanteen koska takaa tuleva joutuu jarruttamaan voimakkaasti vaikka ajaisi vain reilua nopeusrajoituksen sallimaa vauhtia.

Kirjoittajasta voisi tehdä pikaisen "profiloinnin":

  • Ajaa mittari mukaan tasan rajoituksen mukaan, mittari heittä yli 5km/h.
  • Kiihdyttää erittäin hitaasti ja kun liikennevaloissa vaihtuu vihreä hän rupeaa vasta etsimään vaihdekeppiä että saisi ehkä joskus auton liikkeelle.
  • Ihannoi ruuhkia etenkin jos ne ovat hänen takanaan (tuntee itsensä ehkä tärkeäksi).
  • Ärsyyntyy suunnattomasti kun hänet ohitetaan, koska ajaa mielestään ainoaa oikeaa nopeutta jota kovempaa ei missään nimessä saisi kukaan ajaa.
  • Ajaa omaa vauhtiaan, mutta kun hänet ohitetaan rupeaa ajamaan edellä ajavan vauhtia.
  • Kun toinen on ohittamassa hän lisää vauhtiaan ettei toinen pääsisi hänen edelleen.


Liikenne lehdissä - 19.12.2004
ESS 19.12.2004 - Älä vaihda lyhyille valoille liian nopeasti.

Ohjeistusta valojen käytöstä pimeällä ajettaessa.



Liikenne lehdissä - 11.02.2005
ESS 05.02.2005 - Matti Korjula: Nopeusrajoitukset ovat usein liian tiukkoja.

Kerrankin joku kirjoittaa asiaa.